...nimittäin meidän vapaavuoron varaaminen. Kolmas kertakaan ei sanonut totuutta. Tai ehkä juuri sen. Noh, ollaan epäonneksemme huomattu, että hallin vapaat ja varatut vuorot eivät ole ihan ajantasalla varausjärjestelmässä, ja niinpä ehdittiin eilen reenata kokonaiset 17 minuuttia. Onneksi aloitin Ansasta, jonka kanssa ehdittiin kuitenkin kaikkia kontakteja, minkä olin suunnitellutkin. Puomi alkaa mennä jo sen verran varmasti, että voin alkaa harkitsemaan remmin pois jättämistä. Harkitsemaan siis. Hyvin otti kontaktit lätkällä, yhden kerran tuli niin vauhdilla, että etupään pysähtyessä takapää jatkoi matkaansa ja toinen jalka tippui yli. Mutta korjasi itse, mikä tietenkin hyvä homma noin niin kun periaatteessa, mutta mutta... A:lla vähän sama juttu tuon vauhdin kanssa, mutta kontakti on iskostunut hyvin. Hyvä Ansa. Eka kerta keinulla meni vähän kuin vahingossa, mietin jopa alkuun heti käskyn vaihtoa, jos olen saanut "keinun" jo heti kärkeen kalskahtamaan kamalalta, mutta en tiedä kykeneekö mun aivot mihinkään muuhun. Otin muutamia toistoja ilman keinahdusta, ja loppuun noin 5 cm keinahduksilla. Toistoja saattoi olla liikaa, tai sitten Ansa vaan huomasi taas kuinka inha tuo kapine on, ja muutaman kerran epäröi menoa. Sain kuitenkin palkattua keinahduksistakin ruhtinaallisesti, joten eiköhän se tästä. Pikkuisen kyllä itkettää koko este, mutta katsotaan nyt. 

Maisa siis istui tuon ajan seinässä kiinni, ja sitten jo lähdettiinkin pois. Olipas epistä, tuumasi Maisa. Ajelin Nissaksen asukaspuiston parkkikselle, jossa jäi siis vieölä kivatsi aikaa ennen seuran kokousta, niin otin parkkipaikkatokot siihen. Maisan kanssa lähinnä ruutua, sekä myös muita voittajan liikkeitä. Ruudusta oon kehittänyt taas jonkun ongelman itselle, kun Maisa toistuvasti hakee oikeeseen reunaan. Otin lätkällä useamman toiston, mitkä menikin ok. Ainoa vain, että mitä kauemmin odotutin Maisaa seisomassa, niin tämä nokkelana keksi, että lätkä tulee varmaan ottaa suuhun. Siinä se sitten seisoi lätkä suussa, ja odotti, että saako tulla. Ei voinu kun nauraa, mutta sain kuitenkin korjattua, että tämä ei ollut se tarkoitus. Otin väliin seuraamista, mutta ihan liian suurella vireellä. Edistää ja poikitta ja kitisee, kun pyähdytään. Huoh. Luoksetulon stopit hyvät, maahanmeno parempi. Eteentulossa on alkanut jättää 15 senttiä väliä. Korjasin sen, jolloin huomasin, että se voi johtuakin talvipompista, kun ei näe mua sieltä alta. Liikkestä istu ei ongelmaa, jäi suoraan joka kerta. Otin loppuun ruutua vielä tehden siitä hauskan leikin (mikä älynväläys: toko VOI oilla hauskaa) pallon kanssa. Lähetin ruutuun ilman lätkää epämääräisistä suunnista ja asennoista, ja voi kuinka hauskaa se olikin Maisasta. Haki aina keskelle! No, olihan meillä ollut lätkä siinä jo aiemmin, mutta silti. Hauskaa oli!

Sitten Anselmi. Nyt huomasi selvästi, kuinka hallissa ja kotona sekä pihalla että sisällä reenaten ON vähemmän häiriötä kuin vieralla parkkiksella. Pikkuisen meinasi kontakti katoilla, ja seuraaminen mennä lenkkeilyksi jalan vieressä, mutta sain palkattua muutaman metrin hienosta kontaktista. En muuta ottanutkaan, kun selvästi oli häirötä ilmassa, niin otin pelkkää kontaktireeniä ja perusasentoon tuloa. Ihan ok.