Pakkasin Ansa ja Maisan autoon illalla ja suuntasin kohti Hakkilan hallia. Päätavoitteena ottaa Maisan kanssa ruutu ja tunnari sekä kaukot. Kaukot jäi jostain syystä tekemättä, mutta muuten tehtiin eilen plörinäksi menneitä liikkeitä osattiin pitää jopa hauskaa.

Aloitettiin ruudulla. Kun muuten harmaassa hallissa, vaikkakin agiesteet sivuilla, nököttää toisessa päässä neljä oranssiä tötteröä, ei Maisakaan onnistu lukitsemaan muita kuin juuri ne oikeat. Alkuun tosin kaksi toistoa meni pitkäksi, mutta saatiin silti montaa hyvää suoritusta ja palkkasin seisomisesta. Muutama koko liike ja tosi tyytyväinen niihin. Jes!

Sitten seuraamista, erinäisiä käännöksiä ja peruutuksi ympäri hallia, ihan siedettävää oli se.

Seuraavana luoksetuloa. Hyvät pysähdykset, mutta ennakoi makuun jälkeen kaksi (!) pysähdystä, ennen kuin tuli eteen. Otin sitten läpijuoksuna, tai sen yrityksenä, koska Maisa teki pysähdykset ihan vain koska on niin fiksu, että osaa. No, juoksutin epämääräisiä matkoja sitä edestakaisin, ja annoin aivan jättimäisen palkan = kokonainen lihapulla täysiä eteen tulosta. Koska tunnen koirani, niin piti ottaa aivan randomilla kaikkea läpijuoksusta molempiin pysähdyksiin aivan epämääräisessä järjestyksessä, mistä suunnasta ja matkasta hyvänsä. Loppuun aivan loistava koko liike. Tää hupailu oli itseasiassa tosi kivaa, ja luulisin että tätä harrastaen Maisan ennakointi vähenisi (toivoisin ainakin), kun saa palkan oikeasta suorituksesta, muttei "arvaa" mitä seuraavaksi tuleman pitää. Täytyypä testata tulevissa reeneissä.

Tunnaria otin vain yhden toiston, jossa iso kasa, ja oma keskellä. Joutui tekemään töitä oikeasti, eikä tölväissyt yhtäkään kapulaa menemään.

Ilmeisesti alitajunnassa olin päättänyt olla ottamatta kaukoja, kun tähän mennessä kaikki oli mennyt niin hyvin kokonaisuudessaan.

Sitten Anselmin vuoro piiiitkän juoksutauon jälkeen hallilla. Tyyppi oli aivan liekeissä. Kotitokona ollaan pitkään otettu perusasentoon tuloa, liikkeellelähtöjä, ja muutaman metrin seuraamista. Kyllä se vaan saa hymyn huulille, ja murheet katoamaan kun tuon ötökän kanssa tokoilee. Otin siis samoja hallilla kuin mitä kotona sisällä. Perusasento on tosi tiivis, lähtötilanteessa. Seuruun pysähdyksissä tulee pientä sivuttaista etäisyyttä, mutta ei tee mitään. Vielä on tietysti nakit kädessä, mutta ylhäällä, ja hyvin seuraa jo noin 10 metriä. Pysähdyksissä peppu on nopeasti tantereessa. Pikkuisenhan se edistää, mutta Suvin kriteerit ovat laveammat meidän juniorin kohdalla.

Luoksetulo on ihan hillitön. Jää ihan sika hyvin paikalleen, ja odottaa käskyä. Otin kolme toistoa, ensin 5 metristä sitten 10:stä ja viimeinen 15 metristä. Odotin myös aina vähän pidempään "tänne" käskyn kanssa, kun olin kääntynyt. Mikä pitkäjänteisyys likalla! Ja sitten kun saa luvan, niin ei voi muutakun ihmetellä, mistä niitä jalkoja oikein tulee. Hienosti tulee sivulle.

Sitten liikkeestä maahan. Tämä on meillä vähän vaiheessa. Ei meinaa Ansa millään jäädä maahan, jos itse jatkan liikettä. Kun hidastaan tarpeeksi, niin onnistuu. Täytyy siis ottaa kuitenkin askel taaksepäin opettelussa, eikä ahnehtia liikaa. Sivulla ollessann Ansa ryömii ja laahaa takapuolta maassa, kun yrittää raukka mennä maate, mutta emäntä vaan jatkaa. Otin vielä peruutellen ja loppua kohde alkoi nopeutua.

Lopuksi noutoa. Fifty-sixty tuo käteen asti, mutta monesti tiputtaa puoli metriä ennen. Täytyy ehtiä vapauttaa se sitä ennen, ja jatkaa sisällä sivulletulon kanssa.

Ihan mahtava likka!

Sitten loppuun vähän agia, ja meidän lemppareita eli (itsenäisiä) kontakteja. Vein lätkän puomin loppuun, ja lähetin Maisan kaukaa puomille. Aivan loistava kontakti ja itse jäin suunnilleen lähetyksen paikkeille. Otettiin muutamia toistoja ja välillä ilman palkkaa lätkällä. Tosi hienoja, ja sain jäädä tosi kauas. Huippua.

Puolikkailla kepeillä sisäänmenoja ja itsenäistä suorittamista. Yritin alle 90° kulmasta, mutta haki toiseen väliin, ja jouduin suurentamaan tulokulmaa. Kun sai alkuun kunnon oikea-aikaisen palkan loppuun suorittamisesta, niin se ei ollut enää loppuajasta ongelma, vaan lähinnä reenattiin tulokulmia. Lähetin myös melko suorasta, mutta tosi kaukaa, ja hienosti löytyi ja kepitti loppuun asti itse, vaikka olin tosi takana. Hyvä Maisa! Tarvitsee vielä toki paljon vahvistusta tuohon itsenäisyyteen, mutta tosi hyvin meni. Apuohjaaja palkkaamaan olisi kova sana, kun oon ite niin surkee heittään palloo.

Otin vielä toisessa päässä hallia A:n kontaktia, mikä Maisalta suurelta osin onnistuukin paremmalla prosentilla kuin puomin. Sitten otin loppuun sellaisen kunnon itsenäinen-haku-juokse-täysiä -pyrähdyksen, joka lähti A:lta ja jatkui keppien kautta puomille. Aivan mahtava esteiden luku Maisalta! Ite tulin tosi perässä, ja Maisa luki hienosti. Tosin virheenmahdoolisuus väärille esteiile oli nolla, mutta silti. Se meni hyvin!

Ansan kanssa keppejä ekaa kertaa peruutellen. Pari toistoa aivan loistavasti. Sitten alkoi raksuttaa, että pitääkö joka väli mennä, jos meneekin vain joka toisen. Vähän junnten, mutta kun saatiin taas sujumaan, niin aivan jättimäinen palkka, Saatiiin loppuun pari tosi onnistunutta toistoa. Hyvin alkoi hakea rytmiä.

Sitten kontakteja puomilla, tosi pitkän tauon jälkeen. Ekat apri meni muistellessa, ja takapuoli tippui alas. Mutta kun muistui taasen mieleen, nin päästiin koko alastulo ja hieno pysähdys kontaktille. Ansalle on iskostunut, että "alas" tarkoittaa puoli makaavaa asentoa kaksi tassua maassa. Hyvä hyvä. Lopulta se pääsi karkaamaan alastulolle ja otti kontaktin tillittäen, että missä palkka.

Nyt täytyy taas päästä useammin hallille ipanan kanssa. Mukavat iltareenit oli tänään.