Tänään ei ihan ehditty alkuun Ansan pentutreeneihin, mutta otetiin kuitenkin hyppyä ja putkea, molemmin päin. Meni tosi hyvin.

Sitten "pieni" ohjauspätkä. Kysyinkin Sannalta, että muistatko nyt että kuka mulla tässä on. No mutta, Ansapa yllätti omistajansa täysin, ja siinä meni sitten sormi suuhun. Koira oli paaaaaljon nopeampi kuin ohjaaja. No ei kun uusiksi, ja nyt menikin jo nappiin! Mennääkseen sitten taas lopputreeneistä metsikköön ja haisteluksi. Onneksi saatiin kuitenkin onnistunutkin veto.

Maisan reenit jatkuivat kesätauon jälkeen tänään. Otettiin seuraavanlaista rataa:

Ihan kiitettävästi oli vaikeusastetta tässä, ja eka rata menikin ihan päin prinkkalaa. Ite olin jotenkin vähän kireenä ja sitten lepsuilin. Ohjasin kuulemma myös tosi terävästi, mistä syystä ei ihan mennyt putkeen. Ekalla kiepillä hurraa-paikka oli aalle vienti, se oli loistava, muuten ei sitten niin ollutkaan... Keinulle viennistä kielto-kiepautus, kepeille turhan pitkä vienti -->toiseen väliin, putkelle 11 ei mennyt sitten millään, hyppäsi mm. sen yli (!?) ja kapeat kontaktit otti sitten niin koville laittaa ne kaksi tassua maahan. Tokalla kiekalla sain itselle paljon pehmeämmän otteen, mistä syystä se sitten luistikin huomattavasti paremmin. Nyt sitten oli aalle viennin mentävä mönkään, kun muut meni hyvin. Otin yhden askeleen liian vähän ja putkeen sujahti. Nyt oli kepeille vienti kuitenkin hyvä ja pimeä putkikin meni nin kuin sen pitikin.

Loppuun otettiin samaa pyöritystä kuin Ansan kanssa, mutta vähän eri suunnista, niin että mentiin kolmoselta vitoselle ja siitä välistäveto neloselle. Ihan ok, tosin olin myöhässä välistä vedossa, ja Maisa kaarsi aivan liian kaukaa.

Reenien jälkeen jäin vielä ottamaan keinun kontaktia, ja lopulta se alkoikin sujua jo niin, että juoksin suoraan kauas, ja Maisalla tassut maassa. Eli niin kuin sen pitäisikin sujua. Ja ai että olin sitten ylpeä tästä: Maisa oli keinun kontaktilla ja minä monen metrin päässä, kun Tepon tennispallo lipui Maisan nenän ohi. Seurasi sitä ihan pinninstellen, mutta pysyi!! Siis pysyi keinun kontaktilla, vaikka TENNISpallo lipui ohi!! Wuhuu! Koitettiin samaa rataa vielä maksikorkeuksilla, ja nyt oli ihan fiilistä Maisalla, mutta muurin palikat tahtoi lennellä puolilla kerroista. Täytyy kai nyt vaan ruveta ottamaan eri korkeuksia, kun pahaa pelkään, että sinne isojen koirien sakkiin mennään.

Ojangossa myös ammuskeltiin tänään, ja oli hienoa huomata, ettei Maisa kiinnittänyt laukauksiin mitään huomiota. Oli vain totaalisen keskittynyt siihen mitä teki.