Otin Maisan mukaan bedlingtonien reeneihin ajatuksena, että ennen reenejä olisin ottanut kontakteja. No, kiire tuli enkä ennen ehtinyt, mutta onneksi vuoron jälkeen ei seuraavaa ryhmää tullutkaan, niin jäätiin Maisan kanssa reenailemaan. Onkohan jollain jotku pakkasrajat käytössä?

Alkuun lämmittelyksi heitin pallon, jonka kanssa itse filmaattisuus juoksi kahta vierekkäin olevaa suoraa putkea peräjälkeen. Näytti harvinaisen fiksulta, mutta lämmin tuli.

Suunnitelmana oli siis kontaktit kontaktit ja kontaktit. Alan olla hyvin kyllästynyt niihin fifty-sixty varmoihin-roiskaisuihin. Ja mikä hauskinta, Maisa ei roiskaissut kertaakaan, ja vain muutamia kertoja jäi odottamaanalastulolle. Ja sitten kun mennään omiin reeneihin, niin sokka on irti. Sanna, kyllä me kotona osataan! Jotta saataisiin virhemahdollisuutta kasvatettua (vai olisiko tämä kuitenkin ihan reeniä, jotta opittaisiin), otin puomia niin, vaikkakin ilman apua, että lähetin ja jäin itse ylösnousun kohdille. Hyvä vauhti ja hyvä himmaus, mutta hiipien kontaktilta alas ja jäi maahan seisomaan ja katsomaan mua. Juoksin ite pidemmälle, jolloin kontakti myös otettiin. Muutamia toistoja, ja pystyin pikkuisen jäämään enemmän ja ottamaan sivusuunnassa etäisyyttä. Mutta hienoa se, ettei tarvinnut juosta ihan ohitse kontaktia varten.

Keinu hieno ja vaihdikas, tässä tulee useimmiten kontaktiongelma niin, että neljä jalkaa kontaktilla. Maisalla kuitenkin hieno vauhti, ei yhtään lentokeinua, eikä myöskään jännittänyt. Karkasi jopa pari kertaa keinulle. A:n kontaktissa ei huomauttamista.

Otin vielä keppejä puolikkaalla tarkoituksena vauhdin lisäys. Maisa ei kuitenkaan pysty ajattelemaan selkeästi, mikäli päässä odottaa narupallo. Koska jouduin huutamaan EI, luovuin siitä samaten. Hyvin hakee, kun antaa tilaa ja vauhtia tulee kun kirittää eteen. Kepit ei kuitenkaan ole vielä niin varmat, kuin haluiaisin.

******

Toisella kentällä oli ollut tokoilijoita, joten esteet oli siirretty sivuun. Mentiin sitten loppuun vielä viilennykseksi vähän tokoilemaan. Otin jostain syystä merkkiä, vaikka VOI-koe on kulman takana... No mutta siinä on vielä tekemistä. Hyvin lähtee merkille, mutta tuppaa seisomaan jommalla kummalla puolella. Hyvin on suorassa mua kohti, mutta haluan paikan just eikä melkein tötsän taakse. Otin ihan läheltä kädellä auttaen, ja loppuun pidemmältä matkalta niin, että vapautin juuri kun oli kääntymässä. Toimi hyvin.

Sitten vähän seuraamista ja loppuun luoksetuloa. Seuruu ok. Luoksetulossa tarvitsi kaksi käskyä ensimmäiseen lähtöön (!?). Pysähdykset ihan ok, nopeammat olisi saaneet olla. Siinäpä meidän tokoilut tältä illallta. Tarvitsee nyt ottaa enempi reeniä koetta ajatellen. Ja ehkä muutenki.