Ojangossa Ansan ja Maisan kanssa. Kävin tekemässä ruudun valmiiksi (oranssit tötsät), tein sen tarkoituksella oranssin verkkoaidan eteen, jottei kävisi liian helpoksi. Menin täysillä virroilla varustetun Maisan kanssa kehään ja suoraan ruutua tekemään. Näytti siltä, että Maisa bongasi ruudun hyvin, mutta jälleen eka kerta meni ohi. Tarvittiin kaksi käskyä korjaukseen, joten ei hyvä. Mutta seuraavat jälleen aivan nappiin, testasin Maisan paikan olemalla hiljaa, ja haki aivan keskelle ruutua. Nyt vaan ongelmia on kaksi: ensimmäinen bongaus ja suoraan maahan lasauttaminen. Tosin, kopkop, kertaakaan ei ole lasauttanut ruudun ulkopuolella ensimäisellä hakuammunnalla (edelleen kopkop), vaan aina jälkimmäisillä nappisuorituksilla. Hmm. Kertokaa mulle ratkaisut näihin.

Otin hyppynoutoa heittelemällä kapulaa tarkoituksella vinoon. Kaksi oikein komesta, noin suunnilleen. Korjasi kuitnekin itse, kun tokaisin, että höh, kun tuli esteen ohi. Meni takaisin ja hyppäsi. Pitää tehdä enemmän näitä. Toki tietysti toivon, etten koskaan heitä noin pärsiilleen, mitä nyt tarkoituksella, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Tunnaria kaksi toistoa, niin koemaisena kuin yksin voi. Eka ihan älyttömällä vauhdilla, ja pikkuisen turhan läheltä piti oli kahden ekan tarkistus. Tiukempi tuomari olisi heilauttanut nollan tauluun. Toinen kerta loistava, ja siinä se. Sitten kaukoja. Ei tälläisellä vireellä tule mitään tästä liikkeestä. Maisa liikkui varmaan metrin taakse ja puoli sivulle. Hirveetä vonkumista. Otin ihan läheltä, ja lopuksi hissiä. Loppuun pari luoksetuloa, ensimmäisellä valui seisomisen, maahanmeno hieno. Toinen ihan ok. Loppuun seuraamista, missä vireestä oli ihan hyötyä, ja näin lopussa ei mennyt edes yli. Oli suhteellisen pikainen reeni, mutta kaiken kaikkiaan ihan kiva sellainen. Ja vähiten ei tuonut vauhtia se, että oli aivan sairaan kylmä.

Ansan kanssa perusasentoa. Palkkaa alkoi tippua vasta, kun ylimääräiset pomput, raapimiset ja kohkaamiset jäi pois. Kyllä siellä noppa pyörähtää aina välillä. Liikkeellelähtöjä pelkästään namin avulla. Loppua kohden paranivat. Ansa tekee kyllä tosi kivasti silloin, kun malttaa pitää edes 25% jaloista maassa. Ihan sivuhuomautuksena katselin tässä päivänä eräänä likan perslihaksia, kun sen pesin. Ei oo ihme, että on sellaiset muskelit kehittyny. Jep, sitten luoksetuloja. Hyvion huomaamatta on tuo paikka-käsky mennyt jakeluun, en edes erityisesti muista sitä jankanneeni. Luoksetulo on hauska, Ansalla vaan jalkaa viuhahtelee, niin, että se välillä itsekin ihmettelee, että mistä niitä tulee. Palkkasin käsiavulla perusasennosta, mutta voisi hyvin välillä otta ihan pelkkää luoksetuloa ja enemmän lähitreeninä sivulletuloa. Loppuun otin hyppyä, ja siinä seiso-käskyä. Hyppyyn tarvitaan käsiapu, täytyy päästä siitä nopeasti pois. Seiso-käskyä täytyi varmistella, lasautti nopeasti istumaan. Hyvä reeni. Ja mikä parasta tän hetkisessä Ansassa: se haluaa tehdä hommia MUN kanssa. Ihana likka.