Tänään pääsivätkin koko porukka reenaamaan. Ensin oli Ansapansan reenit. Tänään oli vähän sellainen mulla-on-aivan-liian-kuuma-enkä-jaksa-yhtään-keskittyä -päivä. No, kerrankos tälläinenkin, ja oli muuten ihan kiitettävän lämmin kyllä. Otettiin uutena vauva-aata, sellainen matalampi ja loivempi A. Ja lätkällä kontaktia loppuun. Hienosti Ansa malttoi pysähtyä lopussa, ja muutaman kerran löi taas maihin kontaktilla etutassut maassa. Nyt pystyin jo ottamaan pikkuisen etäisyyttä ilman, että Ansa lähtee heti aloiltaan etsimään seuraavaa namia.

Kujakepit ei menny sitten ei millään. Ansalla kieli poskella, eikä mikään innostanu. Ei lähetty vääntään, vaan hengailtiin hetki ja kun jetkeks intoutu, saatiin pari hyvää kujajuoksua. Siihen loppu se. Otettiin hyppyharjoituksia Kaisin avustuksella. Neljä hyppyä rimat jalustan päällä. Pikkuisen tarvitsi vesikoirien jäljiltä säätää välien pituutta ja lopulta laskettiin rimat maahan, kun Ansan tarvitsi oikein asetella askeleitaan väliin. Viimeinen ihan huippu, yhdellä pompulla kaikki välit, eikä mitään sovitteluja. Hieno Ansa!

Putkea loppuun, mikä ei enää niin maistunutkaan. Yksi innokas läpimeno ja sitten veks.

Pikkuisen oli tirriäisellä into pois, ja sen mukaan sitten tehtiinkiin ja onnistumisiin huippu palkat.

Helmi-pöllönen pääsi Maisan omiin treeneihin, siis "kisavalmiisiin" ihka oikeisiin treeneihin, jossa on muitakin. Vau. Aivan huipusti se vetikin, tyyppi oli ihan innoissaan. Pitkät hypysuorat sitä puuduttaa ja Sannan neuvoilla heti palloa kehiin kun alkaa hyydyttää, koska kivaahan tämän kuuluu olla. Tehtiin JAU:n haastekisan rataa, jossa meidän seura oli hyvin edustettuina, ja erinomaisin tuloksin. Rata pöllitty Sannan blogista.

Helmillä meni puhti puomin jälkeen esteillä 12-15, ne kun on vaan tosi tylsää hyppelyä, eikä toimintaa ollenkaan. Sanna neuvoi myös palkkaamaan putkella, mikäli fiilikset lähtee laskuun, se kun on Helmin mielestä ehkä kivoin este, A:n ja puomin ohella. Otettiin alkuun esteet 1-11. Kepeillä ohjaus vähän tökki, mutta muuten melko sujuvaa menoa. Otin (tai yritin ottaa) narupalloleikin jälkeen lentävää lähtöä, mutta Helmin fiilikset laskee tasan sadasosa sekunnissa, jos ovat laskeakseen. Yhtä nopeasti kuin nousevat, kun pallon ottaa esiin. Toisella kierroksella otettiin koko rata ja nyt laitoin Helmin istumaan, ja johan lähti! Tosi hyvällä vauhdilla putkelle (8) asti, kepit vähän hidastaa, kun eivät niin mielekkäitä ole, mutta ohjaus parempi kuin ekalla. Tosi hyvin puomille, mutta tuo hyppysuora latisti. Pallo lensi ja jatkettiin siitä. Loppu suht hidas, eikä lähdetty välistävetoja suorittamaan. Tosi kiva reeni, ja voi että kun Helmin kanssa on kiva tehdä silloin kun sillä on kivaa, toinen on niin innoissaan. Vähän raukka jää varjoon välillä...

Maisan kanssa sama rata ja juoksutauko tosiaan näkyi. Käsissä oli sellainen raketti, ettei mitään järkeä. Ei todellakaan MITÄÄN järkeä menossa. Teki omia ratoja karkaili putkiin, leiskautteli kontaktit jne. Ja huusi. Mutta se nyt ei mitään uutta tietenkään. Pienen mietintätauon jälkeen otettiin vielä uudestaan, ja tällä kertaa pidin oman suuni kiinni, niin avot, johan toimi. Ei se nyt mitään sukkana koriin -meininkiä ollut, mutta paljon paljon parempi kuin ensimmäinen yritys. Ja mää meinasin, että startattais muutaman viikon kuluttua...